Hapan ja makea

syysmarja maustaa suolaiset ja makeat herkut

Karpalo

(Vaccinium oxycoccos, V. microcarpum)

Karpalo kasvaa kosteilla sammalikoilla ja soisilla alueilla varpumaisena kasvina. Suomessa sitä kasvaa koko maassa kahtena eri lajikkeena: Isokarpalo koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, ja pikkukarpalo puolestaan yleisemmin Pohjois-Suomessa. Marjat kypsyvät vasta selkeästi syksyn puolella, syyskuun lopulta aina marraskuulle asti, ja niitä voi poimia vielä lumenkin alta.

Makean hapan ystävä

Moni epäröi käyttää karpaloa sen happamuuden takia, mutta se on mahtavien terveyshyötyjen lisäksi todella maukas marja. Se toimii kivasti esimerkiksi makeiden makujen parina. Karpalo on hyvä C-vitamiinin lähde, erittäin runsaskuituinen ja luonnostaan vähäsokerinen.

Karpalon hapan maku pehmenee sen jäätyessä, eli pakastetut marjat ovat makeampia kuin tuoreet. Karpalo on puolukan sukuinen, ja samaan tapaan puolukan kanssa sisältää paljon pektiiniä ja säilyy hyvin ilman sokeria. Pektiinin vuoksi siitä on hyvä valmistaa hilloa ja hyytelöä, ja se parantaa samalla muidenkin samassa seoksessa käytettyjen marjojen säilyvyyttä.

Polarican luomukarpalot on poimittu Venäjällä ja pakattu Haaparannassa.

Polarica-Berries-karpalo

karpalo-käyttö

Miten käytät?

Karpalo sopii sekä suolaisiin että makeisiin ruokiin ja leivonnaisiin. Sujauta karpalot leipätaikinaan tai liharuoan mausteeksi. Toisaalta makeat maut täydentävät hyvin hapanta karpaloa, esimerkiksi kinuskikastike on täydellinen pari karpalolle. Karpalomehua käytetään perinteisestikin moniin vaivoihin, mutta yhtälailla alkoholipitoisissa juomissa tai niiden kanssa.

Kokeile karpalomoussea suolaisena tai makeana versiona. Suolaiseen versioon yhdistä sokeriton kermavaahto, smetana, pororouhe, timjami ja karpalot. Makeaan versioon yhdistä karpaloihin ja kermavaahtoon puolestaan rahkaa, vaniljasokeria ja sitruunamehua.