Pristsana omaa kolmen vuoden poimintakokemuksen Suomesta, Polarican kutsumana poimijana.
Alun alkaen Pristsana sai tiedon marjanpoimintamahdollisuudesta miehensä isältä, joka on ollut itsekin jo useampana marjakautena Suomessa poimimassa luonnonmarjoja. Hän kannusti Pristsanaa tarttumaan tähän mahdollisuuteen.
Ajatus hyvin itsenäisestä tavasta kerätä lisäansioita toimii edelleen motiivina lähteä marjanpoimintaan mukaan: ”pidän todella marjojen keräämisestä ja koska toimintatapa poiminnan osalta on hyvin itsenäistä, pidän tätä minulle hyvin mieluisana tapaa hankkia lisäansioita perheelleni. Olen ahkera poimimaan ja minulla on mahdollisuus ansaita samassa suhteessa kuin jaksan poimia. Mitä enemmän saan poimittua, sitä enemmän saan ansaittua ja tämä sopii minulle hyvin,” Pristsana vastaa, kun häneltä kysytään motivaatiosta tulla vuosittain poimimaan marjoja Suomeen.
Pristsana muistelee ensimmäistä poimintakauttaan Suomessa kolme vuotta sitten: ”olin erittäin iloinen saavuttuani tänne! Maa on hyvin erilainen kuin kotimaani. Sää oli hyvin kaunis, ilma raikasta ja puhdasta. Suomi on myös hyvin siisti maa, mikä oli ihana huomata! Olin saanut paljon etukäteistietoa Suomesta ja marjanpoiminnan osalta jo ennen lähtöäni, mutta olin silti positiivisesti yllättynyt olosuhteista ja maasta Suomeen saavuttuani!”
Hyvä pohjakoulutus Thaimaassa ennen lähtöä, annettu kattava informaatio toiminnan osalta sekä kokeneiden poimijoiden kertomukset mahdollistivat sen, ettei varsinaisia yllätyksiä tullut Pristsanalle eteen. ”Olen iloinen siitä, että olin saanut koulutuksen marjanpoimintaan, Suomen tapoihin, kulttuuriin ja käytäntöihin jo ennen lähtöäni. Olin myös iloinen huomatessani näiden asioiden paikkansa pitävyyden.
Mikä tekee hyvän poimijan?
”Luonnon tulkitseminen sekä maaston ja marjojen kasvupaikkojen tuntemus on hyvin tärkeätä. Hyvä poimija asettaa itselleen päiväkohtaisen tavoitteen kerätyn sadon osalta ja on huolellinen marjoja poimiessaan ja käsitellessään. Näin hän pystyy mahdollistamaan itselleen mahdollisimman suuren sadon. Kokeneella poimijalla on myös vahvat rutiinit, jotka auttavat marjanpoiminnassa.” Thaimaassa tapahtuvassa koulutuksessa vastuut ja velvollisuudet käydään läpi ja asioita tarkastellaan myös peilaten aikaisempien kausien kokemuksiin, satoihin sekä marjan hintoihin.
Marjanpoiminnan haasteena Pristsana pitää omien asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Luonnon olosuhteet sekä monet muut tekijät määrittelevät marjasadon suuruuden ja tämä luonnollisesti vaikuttaa myös poiminta-ansioon. Tavoite poimittujen kilojen osalta luonnollisesti karttuu kokemuksen myötä.
Poiminta-ansioillaan Pristsana on kunnostanut perheensä vanhaa taloa ja korjannut autoaan. Hän säästää myös rahaa lasten koulutusta varten ja luonnollisesti osa poiminta-ansiosta käytetään päivittäisen perhe-elämän pyörittämiseen. Viime kauden poiminta-ansionsa Pristsana suunnittelee käyttävänsä rakenteilla olevan talonsa viimeistelyyn.
Marjakauden aikana lasten isovanhemmat hoitavat Pristsanan lapsia. ”Luotan suuresti heihin, he ovat hyvin läheisiä meille sekä lapsille ja siksi tällainen järjestely sopii meille hyvin. Myös lasten on helpompi olla erossa vanhemmistaan, kun ympäristö sekä ihmiset ovat tuttuja ja turvallisia.”
”Tietysti kaipaan lapsiani marjakauden aikana, mutta loppujen lopuksi puhumme vain hyvin lyhyestä ajasta poissa lasten luota. Lapset ja sukulaiset soittavat minulle usein marjakauden aikana ja itsekin soitan heille, mikäli ikävä alkaa vaivaamaan.”
Pristsana on onnellinen siitä, että myös hänen miehensä, appensa sekä monet muut tuttavat ja sukulaiset osallistuvat marjanpoimintaan Suomessa ja näin ollen läheisiä, tuttuja kyläläisiä sekä omaa sukua on seurana kauden aikana. Tämä myös helpottaa yhteistyötä ja oleskelua vieraassa maassa marjakauden aikana. ”Olen myös suositellut marjanpoimintaa omalle veljelleni tulevan kauden osalta”, Pristsana kertoo. ”Olen ansainnut hyvin marjoja poimimalla ja mielestäni veljeni kannattaisi tarttua samaan mahdollisuuteen.”
Olosuhteet Suomessa marjakauden aikana ovat mielestäni oikein hyvät, olen ollut hyvin tyytyväinen majoitukseen sekä käytössä oleviin tiloihin. ”Myös ruoka majoituspaikoissa on todella herkullista, monipuolista ja sitä on riittävästi!”
”Olemme kotimaassa tottuneet siihen, että useita sukupolvia ja monia perheenjäseniä asuu saman katon alla ja ole hyvin iloinen siitä, että käytössämme oleviin koulurakennuksiin sekä leirikeskuksiin mahtuu useita majoittujia: meillä on koko ajan sukua ja tuttavia yhdessä – sekä marjoja poimimassa, että vapaa-aikana.”
Pristsana pitää myös tapaamistaan paikallisista ihmisistä, vaikka kielimuuri asettaa haasteita kommunikointiin heidän kanssaan. ”Minulla kuten muillakin poimijoilla on aina tapana tervehtiä paikallisia, kun tapaamme heitä metsässä. Jo pelkällä hymyllä tai tervehtimisellä voi osoittaa ystävällisyyttä. Paikalliset ovat monta kertaa neuvoneet meille myös hyviä marjapaikkoja ja ohjanneet marjarikkaisiin poimintapaikkoihin.”
”Viime kesänä leirintäalueen omistaja ja Polarica järjestivät meille mukavan yllätyksen marjakauden lopuksi ja vietimme päivän yhdessä laittaen ruokaa ja oleskellen. Olen oppinut, että suomalaiset ovat hyvin tarkkoja puhtaasta ympäristöstä ja siitä, että annettuja ohjeita sekä sääntöjä noudatetaan. Suomi on kaunis, hyvin harvaan asuttu maa ja ihmiset ovat todella ystävällisiä.”
”Arvostan todella luonnon ja ympäristön siisteyttä sekä puhdasta ilmaa! Toivon, että voin jatkaa luonnonmarjojen poimimista niin pitkään kuin vain mahdollista – tämä antaa minulle ja perheelleni mahdollisuuden parantaa toimeentuloamme ja hyvinvointiamme Thaimaassa.”
